Vettä sataa, lumi sulaa

Clas Ohlsonin mainoksessa on lupaava teksti!  Ehkä tuo ulkona ropiseva vesisade sitä nyt sitten lupaakin, kevättä.

Lumen sulaessa pihalta paljastuu taas aika monta kohtaa, jossa olisi kohennettavaa tai muutettavaa, tai joka muuten vaan on jäänyt edelliskesältä kesken.  Tai josta ei tullutkaan sellainen kuin oli ajatellut.

Kevään alkamista ennustaa myös lukuisat mm. Multasormen ja Viherpeukaloiden mainoslehtiset.  Syksyllä päätin, että tänä keväänä en istuta enää mitään lisää puutarhaamme, mutta heti kun selailee kuvastoja läpi, niin suunnitelmat alkavat muotoutua uuteen uskoon :-)  Varsinkin kaikenlaiset kärhöt, pionit ja ruusut saavat veren kiertämään aivoissa ja mielen keksimään uusille tulokkaille sopivia paikkoja.

Ja tietenkin sellaiset maanpeitekasvit, joiden luvataan tukahduttavan kaikenlaiset rikkaruohot, ovat aina tervetulleita meidän pihaan!

Kuva: Clasohlson.com

Tällaisen puutarhapaviljongin ostimme viime kesänä ja sille on tontin perälle marjapensaiden ja omenapuun katveeseen ajateltu paikkakin valmiiksi.  Nurmikko on paviljongin alta pois kuorittu, mutta siihen se sitten viime kesältä jäikin.  Tätä pitkin kiipeämään olisi ihana laittaa kärhöjä, köynnösruusua ja viinirypälettä!  Nämä siis ainakin pitäisi heti keväällä istuttaa, kun saa paviljongin perustan valmiiksi.  Eli kaivamista taas tiedossa....

Ruusuista puheenollen, tässä muistoja viime kesältä eli tässä Europeana ruusut kukkimassa.  Nämä ovat todella kauniita ja suurikukkaisia ruusuja.  Toivottavasti ovat tämänkin talven pysyneet hengissä, jotta saa ensi kesänä jälleen ihailla kukintaa. 

Nämä ruusut ovat olleet nyt samalla paikalla muutaman vuoden, mutta ei niistä ole kasvanut mitenkään kovin runsasta pensasta.  Olen joka kevät kyllä leikannut ruusuja, paleltuneet oksat pois ja jättänyt noin 20 senttiset varret. Olisikohan niitä pitänyt leikata jotenkin erilailla?  Vai johtuukohan se huonosta lannoituksesta, sitä kun muistaa tehdä vain silloin tällöin ja keväällä ei ollenkaan.  Lannoitus tulee aina mieleen vasta kesäkuun puolivälissä ja silloin se taitaa olla auttamattomasti liian myöhäistä.  

Multasormen kuvastossa oli kyllä taas upean näköisiä ruusuja.  Niistä tarvittaisiin ainakin maanpeiteruusua pikkusyreenin alle....  Taas sitä kohta käydään taimikaupoissa joka toinen päivä ja sitten ihmetellään, että mihinkähän nuo kaikki taas istuttaisikaan :-)  Mutta sitä odotellessa on ihana tutkia kuvastoja ja pyöritellä mielessä suunnitelmia!

Sisällä kukkii!

Ainoat sisäkasvit, jotka meillä menestyy, ovat Paavalinkukat eli Saintpauliat.  Ne eivät tunnu välittävän säännöllisestä kastelusta, vaan pärjäävät kun niille muistaa antaa vettä silloin tällöin.  Multa kuivahtaa välillä aika korpuksikin.  Meillä kasvit muistetaan yleensä kastella, kun lehdet alkavat lerpattaa surullisesti alaspäin vettä kerjäten.

Voisi silti kuvitella, että hoito ei ihan huonoa ole, kun ruukusta pilkottaa oheinen näkymä :-)

Tästä se kevät alkaa - huhtikuu

Kuva: WeHeartIt.com

Kovin ovat talvisia vielä näkymät täällä kotipuutarhassa vaikka on jo huhtikuu.  Ylläolevanlaisesta kukkarunsaudesta voi vain haaveilla...

Alppiruusu ressukka on vielä hieman nuukahtanut, umpijäässä.  Näistä en vielä muutama vuosi sitten tykännyt yhtään, mutta kyllä ne vaan ovat kauniita kukkiessaan.  Täytyipä sitten ostaa yksi omaakin puutarhaa koristamaan.  Viime vuonna siinä oli jo muutama kukkakin, toivottavasti kukkisi tänäkin vuonna komeasti.  

Timanttituijat ovat suosikkejani, kauniin muotoisia ja aina ihanan syvän vihreitä.  Näyttääpä vielä olevan lappunenkin kiinni yhdessä tuijassa :-)  Nämä kun tästä kasvavat hieman isommaksi, niin alppiruusulle muodostuu mukavan varjoinen paikka tuijien kainaloon.  

Rungollinen syreeni näyttää näin talvella kieltämättä hieman risulta, kuten poikani asian ilmaisi.  Syreenikään ei alunperin kuulunut alkuperäiseen pihasuunnitelmaan, mutta kukapa voisi alkukesällä vastustaa syreenin kauniita kukkia ja huumaavaa tuoksua! Pitäisikin selvittää, että tarvitseeko tätä leikata näin keväällä jotta siitä saisi kauniimman muotoisen. Näyttää lehdettömänä aika väkkärältä!

Jouluistutus siivottiin ulos ikkunalaudalle.  Puuastia on jo monet istutukset nähnyt, mutta aina vain se on yhtä ihana - lieneekö tekstilläkin asiassa oma osuutensa.